Pelkokertoimet
Kaksi kertaa olen tämän reissun aikana pelännyt. Ensimmäinen pieni pelokas hetki oli ihan alkumatkasta kun liityimme ensimmäistä kertaa Saksan kuuluisille autobahneille. Se meni aika pian ohi kun sain huomata, että liikenne niillä sujuu mallikkaasti, vaikka nopeudet ovatkin keskimäärin suurempia kuin Suomen moottoriteillä.
Toinen pelon hetki oli nuo Jussin edellisessä blogauksessaan mainitsemat pienet vuoristotiet. En ole koskaan kokenut autopahoinvointia mutta noilla pikkuteillä tuntui ihan yllättävän pahalta. Automme on kuitenkin aika iso ja mutkat oli välillä älyttömän tiukkoja eikä vastaantulijatilannetta voinut kuin arpoa. Onneksi Jussilta sujui hyvin auton vääntely pikkuteilläkin.
Oli kieltämättä aika huisia käydä 3,5 kilometrin korkeudessa. Ilman eron huomasi kyllä selvästi: en meinannut päästä edes loivimpia ylämäkiä ylös, vaikka olimme suosiolla jättäneet varsinaisen patikoinnin sikseen ja menneet hiihtohissillä ylös :) Saas-Fee oli kiva nähdä, mutta tuntuu kyllä siltä, että vuoristoja tuli nähtyä tälle reissulle tarpeeksi.